Oletko joogalukutaitoinen?

Jokaisella joogilla on tietysti selkeä käsitys siitä, mitä jooga on. Mutta mihin tietomme joogasta oikeastaan perustuu? Miten tiedämme sen, minkä tiedämme? Millaisia lähteitä meillä on käytettävissämme ja millaisia kysymyksiä – jopa ongelmia – niihin liittyy?

Tämä saattaa vaikuttaa toissijaiselta kysymykseltä. Tiedonjanoinen joogi ei kuitenkaan voi sivuuttaa sitä, jos hän haluaa todella ymmärtää joogaa. Ymmärrys edellyttää tietoa ja tieto edellyttää tiedon lähteitä. Lähteiden hyödyntäminen edellyttää lukutaitoa – joka tarkoittaa muutakin kuin pelkkää taitoa tavata sanoja paperilta. Todellinen lukutaito edellyttää, että ymmärrämme käyttämämme lähteen laajemman luonteen, osaamme suhtautua siihen kriittisesti ja asettaa sen laajempaan kontekstiin.

Lukutaito on sivistyksen edellytys. Niinpä myös joogasivistyksen ensimmäinen askel on joogalukutaito. Se tarkoittaa, että tiedämme, millaisista lähteistä meidän on mahdollista saada tietoa joogasta, millaista tietoa näihin lähteisiin sisältyy, miten tätä tietoa tulkitaan, mihin se perustuu ja mitä sillä on mahdollista tehdä.

Joogalukutaidolla on suora yhteys jokaisen joogin omaan harjoitukseen. Joogi tarvitsee luotettavaa tietoa harjoituksensa jokaisessa vaiheessa. Eri vaiheissa tarvittava tieto on kuitenkin varsin erilaista ja niin ovat sen lähteetkin.

Tarvitsemme tietoa, jotta voisimme ylipäätään löytää tiemme joogan pariin. Aivan ensimmäiseksi meidän on saatava tietoomme, että on olemassa sellainen asia kuin jooga. Sitten meidän on löydettävä tietoa erilaisista joogasuuntauksista ja harjoitusmahdollisuuksista. Yleensä ensikosketus joogaan tapahtuu median välityksellä. Media on paitsi tiedonvälittäjä, myös mielikuvien luoja. Tässä alkuvaiheessa joogaa koskevat mielikuvat näyttelevätkin keskeistä roolia. Mutta vastaavatko joogan luomat mielikuvat todellisuutta? Mitä tarkoitusta ne palvelevat?

Tarvitsemme tietoa myös silloin, kun aloitamme harjoittelun. Meidän on opittava, mitä harjoituksia tehdä, miten ne tehdään oikein ja mitä niillä voi saavuttaa. Tällöin saamme tietoa opettajiltamme tai harjoitusoppaista. Tämä tieto on suurelta osin luonteeltaan käytännöllistä. Samalla tulemme kuitenkin omaksuneeksi suuren määrän joogan teoriaa, joka on sisäänkirjoitettu harjoitukseen. Siksi meidän on oltava perillä siitä, mihin opettajamme auktoriteetti, asiantuntemus ja häneltä saamamme tieto joogasta oikeastaan perustuu.

Kun joogasta on tullut osa elämäämme, meillä on jo aika paljon tietoa joogasta. Harjoituksen eteneminen saattaa kuitenkin herättää meissä kysymyksiä tai haluamme muuten vain ymmärtää joogaa syvemmin. Tällöin meidän on aika kääntyä joogafilosofian puoleen. Joudumme kosketuksiin tekstien ja ajattelutapojen kanssa, jotka ovat peräisin hyvin toisenlaisesta maailmasta kuin omamme. Usein joogatekstit myös edellyttävät intialaisen mytologian ja filosofisten koulukuntien ajattelutapojen tuntemusta. Saatamme joutua opiskelemaan vieraita kieliä ymmärtääksemme niitä todella. Filosofisten ja mytologisten tekstien tulkinnassa tullaan joogalukutaidon ytimeen.

Kun alamme ymmärtää joogan syvyyden ja monimuotoisuuden, meissä saattaa myös versoa halu ymmärtää joogaa laajemmin, historiallisena, kulttuurisena ja sosiaalisena ilmiönä. Miten joogasta on tullut sellaista kuin se nyt on? Tai sitten haluamme ymmärtää, miten lääketiede ja psykologia selittävät joogaharjoitusten vaikutuksia. Näissä tapauksissa vastauksen tarjoaa joogatutkimus. Joogatutkimus on erinomainen tapa kehittää omaa joogalukutaitoaan, sillä se auttaa näkemään joogan ikään kuin lintuperspektiivistä. Se asettaa asiat erilaisiin mittasuhteisiin kuin ne omalta joogamatolta saattavat näyttää.

Ei pidä myöskään unohtaa, että myös oma harjoituksemme tuottaa meille jatkuvasti tietoa joogasta. Sen lisäksi, että ymmärryksemme harjoituksesta kasvaa, tutustumme samalla myös omaan itseemme. Saatamme saavuttaa jopa syvällisiä oivalluksia todellisuuden luonteesta. Millaisia erilaisia kokemuksellisen tiedon muotoja joogaan sisältyy? Ovatko kokemus, havainto ja tuntemus yksi ja sama vai kolme täysin eri asiaa? Saatamme myös oivaltaa, että itse asiassa jooga on perinteisesti tähdännyt selvittämään, kuka tämän kaiken kokija oikeastaan on.

Kaikki nämä viisi tiedonlähdettä, media, opettajat, filosofia, tutkimus ja kokemus tarjoavat tietoa joogasta. Niiden kaikkien tarjoama tieto on luonteeltaan hyvin erilaista ja ne edellyttävät erilaista lukutaitoa. Joogasivistyksen viisiosainen artikkelisarja Joogalukutaidon perusteet käsittelee näiden viiden tiedonlähteen olemusta, niiden historiallisia muutoksia ja merkitystä joogan harjoittajalle. Ne luettuasi voit pitää itseäsi joogalukutaitoisena!

Artikkelisarjan osat ovat:

Joogalukutaidon perusteet -artikkelit pääset lukemaan niiden ilmestyessä liittymällä Joogasivistyksen retkikuntaan.

Vastaa